← Takaisin

Kylmä tekee tutkitusti hyvää – niin keholle kuin mielelle. Kylmähoito lisää terveyttä ja hyvinvointia monin eri tavoin.

Kylmä nopeuttaa palautumista

Huippu-urheilussa kylmäpalautuminen on jo pitkään ollut olennainen osa urheilijoiden palautumisprosessia. Urheilusuorituksen jälkeen keho palautuu nopeammin altistuessaan kylmälle. Lisäksi kylmähoito vähentää viivästynyttä lihaskipua treenin jälkeen.

Kylmäpalautuminen sopii kaikkiin lajeihin, joissa vaaditaan lihasten ja suorituskyvyn hyvää palautumista. Paras hyöty edellyttää kontrolloitua prosessia, jossa veden lämpötila on oikea ja kylmässä vedessä vietetty aika tarkasti määritetty.

Kylmäpalautumisen lisäksi kylmää käytetään urheilussa myös kehon jäähdytykseen kuumissa olosuhteissa ennen tai jälkeen urheilusuorituksen sekä urheiluvammojen akuuttiin hoitoon.

Kylmä lievittää kipuja

Monet tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät kokevat hyötyvänsä kylmähoidoista. Kylmähoito onkin yksi yleisimmistä fysikaalisista hoidoista ja itsehoitokeinoista. Sitä käytetään vähentämään vammojen tai sairauksien aiheuttamaa kipua, tulehdusreaktioita ja turvotuksen muodostumista. Lihasten ja nivelten tulehdukset helpottuvat, kun paikallisverenkierto lisääntyy kylmän vaikutuksesta.

Kylmä saa kehossa aikaan stressireaktion, jonka seurauksena erittyy noradrenaliinia, ihon pintaverisuonisto supistuu, verenpaine nousee ja sydämen lyöntimäärä kasvaa. Toistuva kylmäaltistus lisää kehon kykyä tuottaa kivunpoistoon liittyviä vasta-aiheita ja parantaa koettua terveyttä ja hyvinvointia. Suomalaisten tutkimusten mukaan plasman noradrenaliinipitoisuus nousee 2–3-kertaiseksi avantouinnin jälkeen ja sillä voi olla merkitystä kivun lievittämisessä.

Kylmäallas tuokin monille helpotusta erilaisiin särkyihin. Se on turvallinen keino lievittää perusterveen henkilön kipuja ja tulehduksia. Koehenkilöiden kipumittarilla ilmaiseman kivun on voitu todeta merkittävästi alentuneen kylmähoitojaksolla verrattuna kontrollijaksoon.

Kylmä parantaa vastustuskykyä

Kylmäaltistus parantaa myös vastustuskykyä. Kylmä aktivoi immuunitoiminnan ja vahvistaa sydänlihasta ja verenkiertoa. Esimerkiksi avantouimarit kokevat vastustuskyvyn kasvavan ja ylähengitystieinfektioiden vähenevän ja yli puolet avantouimareista kokee myös flunssaoireiden selvästi vähentyvän. Tulokset viittaavat immuunijärjestelmän adaptaatioon.

Kylmä aktivoi myös stressihormoni adrenaliinia. Uuden tutkimuksen mukaan ihmisen hermosto ja luontainen immuniteetti ovat yhteydessä toisiinsa. Kylmäallas haastaa kehon mukavuusalueensa ulkopuolelle, jolla on suora vaikutus immuunitoimintoihin. Lisäksi hermoston toiminta kylmässä vaikuttaa hapenottoon, mikä näkyy lisääntyneenä energiana.

Hollantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin säännöllisten kylmien suihkujen vaikutusta yli 3 000 koehenkilöiden terveyteen. Seurantajakson tulokseksi saatiin, että säännöllisesti kylmän suihkun ottaneiden sairauspoissaolot vähenivät. Kylmäallas on erinomainen, kontrolloitu ja säädettävä säännöllisen kylmäaltistuksen mahdollistava tapa monine muine etuineen.

Kylmä vähentää stressiä, nostaa mielialaa ja piristää

Kylmä vesi auttaa stimuloimaan aivokemikaalejamme, jotka ohjaavat tunteitamme, keskittymistämme ja vireystilaa. Kylmä vesi nimittäin aiheuttaa stressireaktion, jolloin elimistössä alkaa erittyä stressihormoneja adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia. Samalla myös mielihyvähormoneja endorfiinia, serotoniinia ja dopamiinia vapautuu elimistöön tavallista enemmän.

Kylmäallas onkin loistava, luonnollinen ja tehokas tapa kasvattaa aivojen välittäjäaineiden tasoa. Lämpötilavaihtelu luo kemikaalipurskeen, joka saa olon tuntumaan hyvältä ja energiseltä. Kylmän veden avulla on mahdollista rakentaa korkeampi stressinsietokyky.

Säännöllinen ja riittävän tiheä kylmäaltistus on avainasemassa, kun halutaan parantaa kylmänsietoa ja mahdollisia terveyshyötyjä. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen avantouinti lisää uimareiden veren dopamiinin ja endorfiinin määrää, mikä on yhteydessä masentuneisuuden ja stressin vähenemiseen ja siten stressinsietokyvyn kohentumiseen. Kaksi kolmesta kylmäuimarista kokee mielenvireyden parantuneen ja stressin vähentyneen kylmäuinnin myötä. Kylmään veteen kastautuminen vähentää myös kehon virtsahappopitoisuutta, mikä auttaa stressin hallinnassa.

Kylmävesikylpyjä on käytetty menestyksekkäästi muun muassa synnytyksenjälkeisen masennuksen hoidossa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella on tutkimuksissa päästy tuloksiin myös joskus silloin, kun lääkehoito ei ole tehonnut.

Kylmä parantaa unen laatua

Suomessa avantouintia on aina pidetty kansan keskuudessa parannuksena kolotukseen, stressiin ja uniongelmiin. Tieteellisempi lähestymistapa ja avantouimareiden keskuudessa tehdyt tutkimukset paljastavat, että kylmän veden myönteisille vaikutuksille on syynsä.

Kylmäaltistus helpottaa unensaantia ja parantaa unen laatua kehon oman hermojärjestelmän avulla. Kylmän vaikutuksesta vapautuu serotoniinia, mikä lievittää univaikeuksia. Kylmyyden parempiin uniin johtavat vaikutukset aiheutuvat pitkälti samoista tekijöistä, jotka yleisestikin vaikuttavat myönteisesti mielialaan.

Pitkät ja laadukkaat yöunet ovat tärkeitä tietysti kaikille, mutta erityisen tärkeää riittävien ja laadukkaiden unien varmistaminen on kilpaurheilijoille, joiden on oltava optimaalisessa suoristuskunnossa lähes joka päivä. Palautumiseen, lepoon ja uneen kiinnitetäänkin modernissa, urheilijan kokonaisvaltaisessa valmennuksessa ja hyvinvoinnissa yhä enemmän huomiota.

Kylmä aktivoi ruskeaa rasvaa

Ruskea rasva on aktiivista rasvakudosta, jossa on enemmän verisuonia ja vilkkaampi aineenvaihdunta kuin valkoisessa rasvakudoksessa. Ruskea rasva kykenee tuottamaan lämpöä ja kuluttamaan energiaa sen sijaan, että varastoisi sitä. Ruskean rasvan pääasiallinen tehtävä on termogeneesi eli lämmöntuotto.

Kylmäaltistus on yksi tehokkaimmista keinoista aktivoida ruskean – tai oikeammin lepotilassa ollessaan beigen – rasvan toimintaa, ja säännöllinen kylmäaltistus on erittäin tehokas ruskean rasvan aktivointikeino. Aktiivinen ruskea rasva kuluttaa energiaa ja kykenee samalla poistamaan verenkierrosta ylimääräisiä rasvoja. Ruskeaa rasvaa on aikuisen kehossa vain noin 60–100 grammaa, mutta kudoksen aktivoinnin arvioidaan polttavan yhtä tai kahta rasvakiloa vastaavan määrän energiaa vuodessa.

Ruskea rasva voi suojella lihavuudelta, elinten rasvoittumiselta ja Suomessakin kansantaudiksi nousseelta kakkostyypin diabetekselta. Siksi säännöllinen kylmäaltistus kontrolloidussa, helppokäyttöisessä kylmäaltaassa voi tarjota terveyshyötyjä monille ihmisille.

Diabeetikoille ruskeasta rasvasta ja sen lisäämisestä elimistössä voi olla merkittävästi apua, koska ruskea rasva poistaa verestä kolesterolia ja rasvahappoja. Lisäksi insuliiniherkkänä kudoksena ruskea rasva parantaa veren sokeritasapainoa. Ruskean rasvan vähäisyys saattaa olla yksi kakkostyypin diabeteksen riskitekijä perustuen oletukseen, että painonhallinta helpottuu aktiivisen ruskean rasvan myötä.

Tutkimuksissa on havaittu, että ylipainoisilla ihmisillä ruskean rasvan aineenvaihdunta ei lisäänny kylmässä eikä insuliinin vaikutuksesta yhtä paljon kuin normaalipainoisilla. Siksi varsinainen laihduttaminen on toteutettava tavanomaisilla keinoilla, mutta ruskean rasvan aktivoimisesta esimerkiksi kylmäaltaassa voi olla apua laihtumistuloksen ylläpitämisessä ja pitkäjänteisemmässä painonhallinnassa.

Ruskean rasvan aktivaatio kestää niin kauan kuin kylmäaltistuskin, mutta esimerkiksi avantouimareilla on erittäin aktiivista ruskeaa rasvaa, vaikka avannossa ollaan vain hetken aikaa. Kylmän aiheuttama kokonaisenergiankulutuksen lisäys on 10 % suurempi niillä, joilla on aktiivista ruskeaa rasvaa. Normaalipainoisella henkilöllä akuutti kylmäaltistus lisää ruskean rasvan glukoosinkäyttöä kymmenkertaisesti, verenvirtausta ja hapenkulutusta kaksinkertaisesti ja rasvahappojen kulutusta noin kolminkertaisesti. Toiminnallisen ruskean rasvan aineenvaihdunta kasvaa moninkertaiseksi kylmäaltistuksen seurauksena.